Sylissäsi lepään
auvoinen aamun hetki ennen kuin nousen
Silmäsi ovat vielä kiinni,
nukutko rakas?
Pesämme seinät,
nämä valkoiset lupaukset,
piirtävät rajamme maailmaan,
joka ei meitä tavoita.
Aamukahvin aamutuimaan,
vai teetäkö juot rakkaani?
Katseemme kohtaa,
ja se on pelkkää hyväksyntää.
Illan tullen palaat kotiin,
avaat oven ja kaadut sohvalle,
kaikkesi antanut taas tänään,
on lupa levätä,
yksin, yhdessä,
tulet huoneeseen,
ja viileät lakanat lämpenevät taas.
5.2.2024
Nanna Mutto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti