Murran rinkelistä palasen
ajan autoa
olen taas mäessä
mäen huipulla
Voisin tarjota tätä rinkeliä
heille,
jotka tänne jäivät,
sinulle,
rakas,
haluatko vesirinkeliä?
Kuinka kuolleille puhutaan?
Joka päivä?
Joka yö?
Miksei meillä mennä haudalle eväiden kanssa,
murtaisin palasen sinulle,
rinkelin ja
vehnäsen
Jättäisin eväitä haudalle,
kivelle haudan vierelle,
pienelle pöydälle,
kuvasi viereen.
Meillä hautakivissä on vain nimet,
ei kuvaa niin komeasta miehestä,
kuin sinä olit,
olisin laittanut kuvasi esille,
ja säästänyt sormuksen
Joku vei sormukseni,
jotta unohtaisin sinut,
mutta en koskaan unohtanut,
kun heräsin 2006,
muistin sinut ensimmäisenä,
yhden muiden muassa,
sinut rakkaani,
ensimmäisenä,
ja viimeisenä
Jätän haudallesi palasen,
ja mäessä muistan sut aina,
sinun naurusi,
on nyt mietteesi,
rakkaani
1.9.2024
Nanna Mutto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti