Kesäkahvila mäen alla

 

Mäen päällä näen kaukaisen horisontin

ajan mäkeä alas

paino vetää

kulku on tasainen

en paina kaasua tai jarrua

sininen taivas

vain muutamia hattarapilviä

vaihde on 5:lla

Mäen alhaalla korvat menevät lukkoon

nieleskelen

Mäen alla on viitta oikealle:

kesäkahvila

Siellä tässä mäessä kuolleet miehet istuvat kahvilla

tänä kesänä

voisin ajatella

Takanani ajaa rajamies

se palauttaa minut tähän hetkeen

on turvallista ajella näin

koko matka

Tien varren talon pihassa on pihlaja

sen oranssit marjat ovat elämänväriset

13.8.2024

Äidin suru

 

Ennen kuin nukahdan tällä rannalla

tänä iltana

nainen itkee naapurissa,

Karjalan toisella rannalla,

joen toisella rannalla

Hän itkee poikaansa,

joka vietiin sotaan,

taistelemaan,

tai vain kuolemaan.

Mikä hinta turhasta sodasta,

viedä kylän nuoret miehet,

jotka olisivat eläneet kylässä,

uutta elämäänsä

uutta sukupolvea,

he ovat menneet,

ja kuolleet kaukana kotoa,

etelässä

sodassa

Äidille jäi vain pienet

eivät he nuorta korvaa,

ei pienet aikuista korvaa,

se joka oli kasvanut aikuiseksi,

se arvokkain,

hänen ensimmäisensä

Suomi ei ole sodassa

ei kauhun maisemissa

Suomen miehiä ei viedä vielä,

ei tänä kesänä,

ei tänä talvena,

mutta tulevasta emme tiedä

Nukun rauhassa

raja on rauhassa

ilman muureja

voimme tuntea tuskan rajan takaa,

surun,

joka ei ole meidän

19.6.2024

Nanna Mutto

Lupiineja

 

Voimakas lupiinin tuoksu kirjoituspöydällä

kuin mustetta

on tuoksu

Punaisesta ja valkoisesta tulee vaaleanpunaista

sanoin kun keräsin lupiineja

Minä en ole vaaleanpunainen

enemmän kuin tumma pinkki

jos isäni oli sininen ja äitini vaaleanpunainen

Siskoni ehkä vaaleansininen

kun isän ollessa tummasininen ja äiti valkoinen

Poikani on vaaleaa purppuraa,

kun isä oli valkoinen

minä paljon tummempi

Meinaan humaltua kun istun pöydän ääressä

Kannan kukat ulos

vieraskasvi,

roskakukka,

vaikka niin komea ja huumavatuoksuinen

14.6.2024

Nanna Mutto