Rajalla on rauha
oranssi mekkoni räikyy yli rauhan
eikö minulla ole oikeutta rauhaan?
Meinaan nukahtaa siniselle pedille,
se on meri minulle,
tiedän tässä maatessani
että meri on lähellä,
jos nukkuisin yöni taas täällä,
saisin kohdata meren,
tuo valtameren,
joka alkaa kilometrin tai parin päässä tästä
meri minulle,
koti toiselle,
Venäjä,
suurvalta,
mantereen kokoinen valtio.
Siksi istun tässä asunnossani rauhassa,
tiedän meren aaltoilevan voimakkaasti aivan selkäni takana,
se kuohuu ja rauhoittuu taas,
meren allot.
Puen mekkoni päälle koska on kesä,
vasta kesän alku,
kevyt ilma,
kevyt hengittää,
kevyt ilo,
ja tämä rauha.
8.6.2024
Nanna Mutto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti