Näytelmä kaupungin teatterissa
Kun näen nuken
muistan sinut
sinä prinssini,
onnellinen prinssi
Nukke herää eloon,
sen pää kääntyy puoleeni
sen käsi ojentuu
lantio liikkuu kun kumarrut
Sinä elät,
prinssini,
onnellinen prinssi
Jäin yksin,
sinun ilosi oli minun suruni,
kun kuolit,
sut vietiin pois,
prinssi uljas,
mun omani
Solmimme kihlat,
sormiin sopivat renkaat,
meidän omamme,
yhteinen elomme,
prinssini,
teit minusta prinsessan
Meidän yhteinen ilomme,
se nuoren elämä,
yhteinen onnemme,
joka ilta,
ja joka aamuinen muisto,
jota en muistanutkaan,
minun ajatukseni
oli varastetut
Unohdin myös sinut,
prinssini,
lähdin pois,
enkä palannut,
sinä jäit taivaaseen,
ehkä odottamaan mua,
mutta kun pysyin poissa,
sinä unohdit minut
Näytelmän nukke
tuo onnellinen surullista surullisempi prinssi
tuo muistosi minulle taas
ja muistan sinun ilosi,
rakkautesi,
prinssini,
kaunis ja uljas,
prinssi komea ja rohkea,
nuoruuteni rakkaus
21.5.2024
Nanna Mutto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti