Alusmekko

 

”Me nukumme aina alasti”

olin pettynyt

olin rakastanut mun kauniita kevyitä yömekkoja

20.5.2025

Nanna Mutto

Meren viha

Mikä sinun on?

Miksi vihaat merta?

Miksi inhoat?

Mitä se on sulle tehnyt?

Murhannut sinut

syönyt sielusi

vienyt kappaleen meren syliin

keinuttanut sinut tajuttomaksi

ja kuljettanut kauas

Kaikkea et saa koskaan takaisin

meri ottaa veronsa

hukutti sut

sinä iltana

ja vei sut

18.5.2025

Alanya

Nanna Mutto

SUSI

 

SUSI

Kuutamo ei ole vielä noussut, oli vain kuun sirppi taivaalla, kun susi kävelee pihan reunaan. Hän jää katsomaan nukkuvaa taloa, taloa jossa on monta asuntoa vieri vieressä, monta ihmistä asuu talossa, mutta kaikki vain yksikseen. Kellään heistä ei ole toista ihmistä turvanaan. Susi lähenee taloa. Suuret lumikinokset ympäröivät taloa, suuret, ihmisen korkuiset kinokset. Sudelle ne ovat mäkiä, joita kiivetä ylös, alas, niiden huipulta hän näkisi suoraan ihmisten koteihin sisään.

Susi tulee lähemmäs taloa, se haistaa tytön nukkuvan huoneessaan, tai aistii hänet, tietää hänet selvästi ja tietää että hän nukkuu. Tyttö nukkuu syvää unta, eikä tiedä sudesta, tai tietää sen olevan vain unta. Mutta se että se tulee hänen ikkunan kohdalle ison lumikasan päälle, tekee unesta toden. Susi tulee haistelemaan häntä, hänen kotiaan.

Susi seisoo lumikasan päällä, käy siihen makuulle, hän juttelee nukkuvan tytön kanssa. Sudella on nälkä. Jos tytön ikkuna olisi avoinna, voisi se viedä vaikka tytön käden. Siitä se saisi ravintoa muutamaksi päiväksi.

Mutta tyttö on suloinen, eikä susi halua satuttaa ihmistä. Se makaa hiljaa paikallaan, lepää hetken, ja päättää lähteä ennen kuin aamu koittaa. Susi tappaisi ihmisen käden käänteessä, ei häneen olisi luottamista, mutta tämän tytön hän päättää nyt säästää. Ei hänellä niin kova nälkä ole, tai oikeasti on. Hän lähtee pihasta, lähtee jolkotellen kevät hankijaista pitkin. Jäljet jäävät hänen jälkeensä, suuret tassun painaumat, suuremmat kuin koiran.

Eikä suden tarvitse edetä pitkälle rivissä olevista asunnoista, tuosta tytön talosta, kun se havaitsee pusikossa metsän reunassa jäniksen, valkoturkkisen voimakkaan eläimen, voimakas, mutta ei niin voimakas kuin mitä susi on. Pienen takaa-ajon jälkeen, olisiko pupu ollut uninen näin keskellä aamuyötä, omassa kolossaan, pienessä kiepissä risujen ja lumen lomassa, kun hänet on niin helppo suden ottaa kiinni. Susi jaksaa ponnistaa helposti, vaikka sen ruumis on väsynyt nälästä, mutta vielä kauan hän eläisi ja juoksisi, vaeltaisi pitkänkin matkan ilman yhtään suupalaa.

Mutta tällä loikkauksella susi hyökkää pupun kimppuun ja se on pupulle kuolemaksi. Susi haukkaa sen kurkusta kiinni, ja pupu menettää hetkessä henkensä. Sen henki loikkaa karkuun ja eteenpäin, se juoksee kauemmas ruumiistaan, valkoisesta jäniksen talviturkista ja noista vahvoista jaloista joilla pomppia ja pitkistä korvista. Sinne ne jää, suden hampaisiin. Niin susi saa ruoka-ateriansa tänä yönä, kun kuu on vielä sirppinä taivaalla, mutta valaisee muuten kirkasta tummaa yötaivasta.

Osa jäniksen hengestä on jäänyt ruumiiseen, jonka susi on nyt raadellut kappaleiksi. Kätevästi susi repii nahan irti jäniksen ruumiista ja pistelee poskiinsa jäniksen jäntevät lihakset. Jänis tietää siirtyvänsä osaksi suden sielua, ensin sen mahalaukkuun ja sitten selkään. Suden kyydissä hän saisi jatkaa matkaansa tänä yönä.

Susi ei syönyt jäniksen karvoja, eihän ihminenkään jäniksen karvoja syö, ja jättää tuonne metsän keskelle sen turkin ja korvat ja jäniksen pään. Osa jänistä on jäänyt sen päähän, ja miettii, miten tästä eteenpäin. Ehkä kettu löytää minut tai sitten metsämies, joka retkellään poimii arvokkaan valkoisen pupun turkin mukaansa, heittää repun päälle, ja vie kotiinsa. Jäniksen pään metsämies antaa koiralleen kaluttavaksi, ja näin osa jäniksestä siirtyy koiran vatsaan ja myöhemmin koiran selkään. Näin jänis saa olla myös koiran mukana, tottua sen haukuntaan ja hyppimiseen. Koiran hyppiminen on kuitenkin erilaista kuin jäniksen hyppiminen, koira kulkee neljällä jalallaan kun jänis melkein hyppii vain kahdella vahvalla takajalalla.

Seuraavana päivänä susi on jo kaukana. Se on erkaantunut laumastaan ja nyt sen piti ottaa omaa laumaansa kiinni. Ne muut sudet hän tunsi läpikotaisin, ne olivat hänen perhe, hänen veljensä ja sisaruksensa ja oma vaimo myös.

Sudella on suden elämä, ja hän on tuttava monen ihmisen kanssa, jotka yöllä nukkuvat rauhallisissa taloissaan, kuka missäkin. Kaupunkiin susi ei mene, mutta maaseudulla kylissä se kyllä käy monessakin pihassa, tai pihan reunalla, metsän reunassa. Voit muistaa aamulla, niin kuin tuo tyttökin, nähneensä yöllä suden aivan ikkunansa takana, kuulostellen, ja haistellen, olisiko täällä paistia hänelle. Ei tyttö yöllä mitään ruokaa sudelle lähde antamaan, koska nukkuu, hyvin sikeästi nukkuukin, mutta aamulla hän muistaa suden uhanneen viedä häneltä käden. Hui olkoon, voinko olla ystävä suden kanssa, jos se uhkaa tappaa mut, tyttö miettii.

Nyt olemme rauhassa, susi tiessään, pupu syötynä ja tyttö omassa pienessä kodissaan, suuren lumikasan suojaamana. Hyvää yötä nyt, ja kauniisiin uniin, suden kuviin, tai minkä vaan metsän eläimen, jotka yöllä metsän laidassa vaeltavat, ja joskus kunnioittavat ihmistä läsnäolollaan ja terveisillään.

2022

NannaMutto

Jubilee

 

On tuulinen ja lippu liehuu salossa

henki lähtee tullen mukaan

nainen avaa oven ja ruumis kuljetetaan hänen ohitse

Käytävän päässä on valoa

ikkuna on auki

sairaalasänky kulkee pyörillä

Elämän pääteasema

viimeinen päivä

jolloin lippu liehuu

jubilee

ninin kuin itäisillä mailla

vietämme riemujuhlaa

kun ruumis maahan pannaan

9.4.2025

Nanna Mutto

Kevätväsymys

 

Kevät alkoi

vaniljarinkeleitä ja mehua

Pirteä

olenko

onko tämä väsymys kevättä?

Lauantai illan crow more 0,0

humallun elämästä

tuosta vaaleanpunaisesta valosta

joka heijastuu koivun vaaleaan runkoon

Näen aruingonlaskun näin

ikkunasta tuijani kupeesta

Tämä kevät on erilainen

niin kuin joka kevät on

vielä on pakkanen

5.4.2025

Nanna Mutto

Veneet

 

Niin on veneet rannalla odottamassa

niin vei lautturi mummoni

Valon säde hiipii

kun arkku lasketaan

sinä nouset savuna ilmaan,

ei vaan

sielusi

se joka olet

valona korkeuksiin

tämä päivä

lautturi ties

sinun ties

me rannalle jäimme

ihmettä katsomaan

kun veneesi lipuu järvelle

sen selälle

kaukomaan

29.3.2025

Nanna Mutto

Kevään valo

 

Auringon sineen

varjoissa elämä

Tämä kevät

Auringon tuoma

vapaapäiväni

Ei, vain hetki tässä

Lumi sulaa

antaa periksi auringolle

punainen toppatakki sinulla

Se lämpö

Vaikka takki auki elämälle

sille elälmälle jonka valitsit

Hiljaisuus

tässä päivässä

hedelmät korissa

banaanit ja omenat

minun hedelmäni

sinun rakkaus

26.3.2025

Nanna Mutto